27.8.18

Antiikkia ja aarteita

Edellisessä postauksessa jo hieman pohjustinkin aihetta sisustaminen ja vanhat aarteet, joillekin vain retroa tai jopa romua. Itse olen bongaillut ja metsästänyt vanhoja esineitä kirppiksiltä, mummolan navetan parvelta, rompetoreilta, netistä jne. 

mummolasta löydetty lypsyjakkara

vanha lääkintäarkku

Olisi kiva jos tavaroiden mukana välittyisi myös tarina missä ja kenen mukana ne ovat matkanneet. Lypsyjakkarasta tiedän sen, että sitä ovat käyttäneet ainakin mummoni sekä ukkini sisko, molemmat jo edesmenneitä maatalon emännän töitä tehneitä, vahvoja naisia. Jakkaran käytöstä todisteena sen jaloissa oli jopa kuivunutta lehmän lantaa, kun sen itselleni bongasin. Pikku putsauksen jälkeen siitä kuoriutui kelpo lampun alunen ja on yksi tärkeimmistä aarteistani juurikin historiansa takia. Lääkintäarkku on löytö Rompetorilta ja sen historiaa en tarkemmin tiedä. Olisi kyllä mukava kuulla monenko ihmisen hengenpelastamiseen sillä on ollut osansa ja missä kaikkialla lääkitsevien mukana kierrellyt.

Alla olevan kuvan vanha arkku on taas löytö appiukon sukulaisten vanhalta maatilalta Pohjanmaalta ja ilmeisesti siinä on säilötty jotain polttoainekanisteria sillä se tuoksahtaa sisältä hieman bensalta. Heinäseivästikkaissa olohuoneemme nurkassa roikkuu vanhempieni mökkirannasta löytynyt ruostunut riimu, sillä on ilmeisesti sidottu tukkinippuja uitossa yhteen. Se on siis uiskennellut Saimaan selältä aaltojen mukana rantaan asti. Alimman kuvan ammus on hankittu Raatteentien museon kahvilasta ja sillä olisi varmasti tarinansa kerrottavana maamme historiasta jos vain osaisi puhua. Ja jos osaisi niin veikkaanpa että juttu tulisi venäjäksi, sillä jotain siihen viittaavia tekstejä/numeroita sen kylkeen on itänaapurin aakkosin raapustettu.

vanha arkku

heinäseivästikkaat ja ruostunut riimu

superöljyä, ammus ja myrskylyhty

Tavaroihin ei tietenkään saisi kiintyä ja niiden haalimisellakin tulisi olla joku raja (ainakin tilanpuute tulee jossain vaiheessa vastaan), mutta jotain kiehtovaa näissä vanhoissa esineissä vain on. Ja tykkään yhdistää ne moderniin ympäristöön, pääsevät siellä mielestäni parhaiten esille. Ja tuovat kivasti persoonallisuutta sisustukseen. Yhdistyyhän vanhojen esineiden ja huonekalujen käytössä myös ekologisuus ja kierrätys, vaikka omistamme kyllä käyttötavaroina uustuotantoa ja jonkin verran Ikean kalusteitakin. Kuka tietää vaikka 50-vuoden päästä niistäkin kestävimpiä hamutaan kirppareilta ja kierrätyskeskuksista koteihin aarteina tai perintönä äidiltä tyttärille ja isiltä pojille, tarinoiden kera tai ilman. 

tuohireppu on toiminut myyjänsä tyttären retkireppuna aikanaan

iso apina löysi pienemmän kaverin Rompetorilta

viimeisin hankintani, kahvimylly


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti